Kissan ääNiä

Kissa On Kotimainen PienlihansyöJäNisäKäSlaji. Se On Ainoa KotieläInlaji Felidae-Heimossa, Ja Sitä Kutsutaan Usein Kotikissaksi Erottaakseen Sen Perheen VillijäSenistä. Kissa Voi Olla Joko Kotikissa, Maatilakissa Tai Villikissa; JäLkimmäInen Ulottuu Vapaasti Ja VäLttää Ihmiskontakteja. Ihmiset Arvostavat Kotikissoja Toveruudesta Ja KyvystääN Tappaa JyrsijöItä. Noin 60 Kissarotua On Tunnustettu Eri Kissarekistereissä.

Kissa On Anatomialtaan Samanlainen Kuin Muut Kissalajit: Sillä On Vahva Joustava Runko, Nopeat Refleksit, TeräVäT Hampaat Ja SisääNvedettäVäT Kynnet, Jotka Ovat Sopeutuneet Tappamaan Pienen Saaliin. Sen HäMäRäNäKö Ja Hajuaisti Ovat Hyvin Kehittyneet. Kissan Kommunikaatioon Kuuluu ääNiä, Kuten Meikin, Kehrää, Trillausta, Sihisemistä, Murinaa Ja Murinaa Sekä Kissakohtaista Kehon Kieltä. Saalistaja, Joka On Aktiivisin Aamunkoitteessa Ja HäMäRäSsä (Krepuskulaarinen), Kissa On YksinäInen MetsäStäJä, Mutta Sosiaalinen Laji. Se Voi Kuulla Ihmiskorville Liian Heikkoja Tai Liian Korkeataajuisia ääNiä, Kuten Hiirten Ja Muiden Pienten NisäKkäIden ääNiä. Se Erittää Ja Havaitsee Feromoneja.