Tobit, jota kutsutaan myös Tobiaksen kirjaksi, apokryfinen teos (ei-kanoninen juutalaisille ja protestanteille), joka löysi tiensä roomalaiskatoliseen kaanoniin Septuagintan kautta. Uskonnollinen kansansatu ja juutalaistettu versio tarinasta kiitollisista kuolleista, se kertoo kuinka Tobit, hurskas juutalainen, joka oli karkotettu Assyrian Niniveen, noudatti heprealaisen lain ohjeita antamalla almuja ja hautaamalla kuolleita. Hyvistä teoistaan huolimatta Tobit sokeutui.
Kirja käsittelee ensisijaisesti ongelmaa sovittaa yhteen maailman pahuuden ja jumalallisen oikeudenmukaisuuden. Tobit ja Saara ovat hurskaita juutalaisia, joita pahantahtoiset voimat vaivaavat, mutta heidän uskonsa lopulta palkitaan, ja Jumala vahvistetaan sekä oikeudenmukaiseksi että kaikkivaltias. Muita tärkeitä teemoja ovat Palestiinan ulkopuolella asuvien juutalaisten tarve noudattaa tiukasti uskonnollista lakia ja lupaus Israelin ennallistamisesta kansana.